Hampaiden kehitys

Hampaiden kehittyminen alkaa jo sikiövaiheen alussa ja jatkuu varhaisaikuisuuteen asti. Maitohampaiden kiilteen ja hammasluun muodostus alkavat sikiön ollessa 3-4 kuukautta vanha ja ne puhkeavat keskimäärin 7 kuukauden iässä. Puhkeaminen jatkuu noin 2,5 ikävuoteen asti. Vaihduntavaihe eli pysyvien hampaiden puhkeaminen taas alkaa noin 6–7 vuoden iässä. Tällöin pysyvät hampaat alkavat työntää maitohammasta tieltään. Samalla sen juuri liukenee vähitellen pois, hammas alkaa heilua ja irtoaa. Noin 10 vuoden iässä alkaa toinen vaihduntavaihe, jolloin loputkin maitohampaat korvautuvat pysyvillä hampailla. Tytöillä hampaat kehittyvät yleensä hieman aiemmin kuin pojilla. Viisaudenhampaat kehittyvät ja puhkeavat yleensä vasta 18–25 -vuotiaana.

Karies – Hammasterveyden haaste

Karies eli hampaiden reikiintyminen on yksi maailman yleisimmistä sairauksista. Sen aiheuttavat mikrobit, jotka pääsevät suuhun useimmiten syljen välityksellä. Hammaskaries on siis tarttuva. Monessa tapauksessa mikrobit siirtyvät äidiltä lapselle esimerkiksi tutin tai lusikan nuolemisen yhteydessä. Bakteerit kiinnittyvät hampaiden pintaan ja tuottavat ravinnon sokereista happoja. Suun happamoituminen liuottaa hammaskiillettä, jolloin se haurastuu ja on altis reikiintymiselle.

Monet tekijät vaikuttavat hampaiden reikiintymisalttiuteen. Reikiintymiselle altistavia tekijöitä ovat mm. liian harvoin tapahtuva hampaiden harjaus, epäsäännölliset ruokailutottumukset, runsas sokerinkäyttö, oikomishoidot ja vasta osittain puhjenneet hampaat.

Karieksen ennaltaehkäisy

Tärkein yksittäinen keino torjua kariesta on sopiva fluorin saanti hampaiden kehityksen oikeassa vaiheessa. Tärkeää on myös hyvä hammashygienia. Kariesta ehkäisevät myös sokerin ja happamien ruokien tai juomien sekä napostelun välttäminen. Lisäksi muutaman minuutin kestävä ksylitolipurukumin käyttö ruokailun jälkeen on suositeltavaa.

Suositeltuja keinoja karieksen ehkäisemiseksi ovat hampaiden harjaus fluorihammastahnalla kahdesti päivässä sekä kaikkien hampaanvälien puhdistus hammaslangalla, -tikuilla tai -väliharjalla vähintään kahdesti viikossa, mieluiten päivittäin. Karies vähenikin huomattavasti fluorihammastahnojen tultua markkinoille.

Hyvän hampaidenhoidon aakkoset

1Harjaa hampaat 2 kertaa päivässä fluorihammastahnalla 2-3 minuutin ajan. Aamulla ennen aamiaista ja illalla ennen nukkumaanmenoa.

2Huuhdo suu vain kevyesti hampaiden harjauksen jälkeen, jotta hampaiden pinnalle jää fluoria.

3Puhdista hammasvälit hammaslangalla tai hammasväliharjalla vähintään 2 kertaa viikossa.

4Muista säännölliset ruokailuajat, vältä toistuvaa napostelua.

5Käytä pääsääntöisesti fluorihammastahnaa. Valkaisevien hammastahnojen jatkuva käyttö ei ole suositeltavaa.

6Muista käydä hammastarkastuksissa sovituin väliajoin.

Fluori – hammasterveyden kulmakivi

Fluorilisä on suositeltavaa esimerkiksi silloin jos hampaiden harjaus jää vain yhteen kertaan päivässä tai ruokailu- ja napostelukertoja on useita vuorokauden aikana. Fluorilisän saat helposti Fludent imeskelytableteista tai suuhuuhteista.

Fluori on hampaiden ja luuston terveyden kannalta tärkeä hivenaine. Sen puutos aiheuttaa luuston haurastumista ja hampaissa karieksen vastustuskyvyn oleellista heikkenemistä.

Karieksen muodostumista fluori estää kahdella eri tavalla: se edesauttaa kiilteen muodostumista ja estää bakteereita tuottamasta hammasta syövyttäviä happoja. Fluorin teho hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä perustuu pääasiassa sen paikalliseen vaikutukseen hampaan pinnalla. Fluoria käytetäänkin kariesprofylaktisesti paikallisesti annosteltuna pieniä määriä esimerkiksi hammastahnoissa, imeskelytableteissa, suuhuuhteissa ja purukumeissa.

Tutustu Fludent- tuoteperheeseen ja valitse sinulle sopivin fluorin lähde. Fludent ja Fludent Fresh –tuotteet on saatavissa apteekista ilman reseptiä.

prevarrow
1/4
nextarrow